keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Onnellisuus

Onnellisuus on sitä, ettei vituta ihan joka päivä. Toi lause sopi muhunkin vielä jonkin aikaa sitten. Aika masentavaa, eikö? 


Mä aloin eilen miettimään vähän elämää ja sitä, mikä tekee mut onnelliseks, miks mä oon onnellinen ja mitä se onnellisuus loppujen lopuks edes on? Viimeseen kysymykseen mä en osaa vastata. Mulle onnellisuus on sitä, että fiilis on kevyt ja jaksaa hymyillä. Tälläkin hetkellä, mä istun juomassa aamukahvia, vieressä on pari palaa lempparisuklaata ja kisut molemmissa kainaloissa, kaiuttimissa pauhaa vanhat fiilistelybiisit ja jalkoja lämmittää lemppari villasukat. Ulkona on märkää, kylmää, synkkää, harmaata ja tyhjää. Silti mä hymyilen ja tunnen elämän pienet ilot. Kaiken jälkeen niistä  on oppinu nauttiin.


Mikä mut tekee onnelliseks? Käytännössä ihan mikä tahansa. Mun elämän isot linjat on kunnossa, mulla on oma kiva koti, maailman höpsöimmät kisut, samat vanhat ystävät, jotka on kulkenu mun vierellä jo vuosia, uudet toverit jotka jaksaa yllättää ja naurattaa, parhaat ja tukevimmat vanhemmat mitä mä voin koskaan ikinä kuvitella, suurin kiitos niille kun ovat jaksaneet mua vaikka oon tehny niiden elämästä melkein helvettiä, maailman tärkein isoveli, mun työnantaja on ymmärtäväisin ja joustavin mistä kukaan ei voi kun uneksia, saan tehdä sitä mitä mä haluan, missä mä oon jopa hyväkin ja mitä mä haluan tehdä. Mulla on jopa sitä rahaakin, että mä pärjään ja välillä saan vähän tehdä jotain kivaa ja tuhlata vaan itseeni. Kaiken kruunaa tietenkin poni, joka pelkällä olemuksellaan saa mut nauraan.

 Koska mun elämässä asiat on hyvin, mä voin ottaa siitä kaiken ilon irti ja olla onnellinen vaikkapa nyt tosta suklaalevystäni. Ja mä oonkin. Mut tekee onnelliseks jopa se, että joku hymyilee kadulla, koska sekin on onnellinen. Mä voin hymyillä tunnin putkeen katsellessani kun mun kissat nukkuu. Mulla on niin levollinen ja rauhallinen olo, että mä voin hymyillä jopa vaan itsekseni.


Miks mä oon onnellinen? Mä oon käyny läpi niin paljon ihan silkkaa paskaa, mä oon ollu ite hirveä ihminen niin monia kohtaan, että nyt kun oon osannu järjestää asiani oikein ja saanu vielä aika hyvät kortit tähän elämän peliin, niin mä en ymmärrä miks mä en olis onnellinen. Mulla on kaikki hyvin.



 Olkaa tekin onnellisia siitä, mitä teille annetaan. Älkää jääkö valittaan turhista pienistä asioista, vaan tehkää niiden eteen jotain. Huomaatte pian itsekin, että kun muutatte asioita, saatte siitä hyvän olon. Ja kun itsellä on hyvä olla, on hyvä olla myös muiden ihmisten kanssa. Sen mä oon oppinut kantapään kautta, ja siks mä oon halunnut hoitaa elämäni järjestykseen.


Postauksen siivitti hymykuvat, joihin kaikkiin on syynsä miksi mä oon hymyillyt. Hymyilkää tekin, aina löytyy joku syy hymyyn.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !