torstai 26. joulukuuta 2013

unettomat yöt

Mun piti ensin käyttää tämäkin yö hyödyksi ja kuvata, mutta se tuntuisi jo liialta heräämiseltä. Keinovalossa on kuitenkin näinä aikoina kirkkaampaa kun ulkona, niin sama kai se on.
 Toisaalta taasen olisin voinut kirjotella loppuun vuosikatsauksen julkaisukuntoon, mutta aivot eivät riitä selaamaan kuvia ja facebookia. Ajatus harhailee, katotaan nyt tuleeko tästäkään yhtään mitään.


Mä haluan valittaa pitkästä aikaa. Mä en osaa nimittäin enään nukkua. Tänä yönä syy tosin osittain on tän helvetin flunssan. Miksi semmonenkin pitää olla olemassa? Iltaisin nukkumaanmeneminen on vaan niin käsittämättömän hankalaa. Sammutat koneen ajoissa. Viet puhelimen laturiin sängyn viereen. Ruokit kissat. Peset hampaat. Nyt sun pitäis olla valmis nukkumaan, mutta ei.. Hiuksen on yhtäkkiä harjattava. Kynsien hoitoaine on laitettava. Kauhee janokin pääsi just yllättämään. Pelkkä ajatus peiton alle menemisestä kuvottaa ja keksit tekosyitä tekosyiden perään.
  Peiton alle päästyäsi täytyy vilkaista kännykkää. Olisikohan facebookissa mitään? Entäpä Instassa? No josko kävisit vielä katsomassa onko joku päivittänyt blogia? Aivan, siitä se rumba alkaa ja huomaat kellon olevankin jo 3 aamuyöllä. Mitäs sitten?


  Suljet kiireesti puhelimesi ja painat pään tyynyyn. Ajatukset valtaa sun pään. Käännät kylkeä ja yrität unohtaa ne, yrität olla vain ajattelematta. Mieli vaeltaa, ajatus harhailee, apinat hakkaavat lautasia sun päässä, tulee kuuma. Sitten tuleekin jo kylmä. Asento on väärä, tyyny huonosti. Taas tulee jano. Jokainen pieni rasahdus kuulostaa ydinpommilta korvassa. Pienikin valonpilke muistuttaa taskulamppua suunnattuna silmiin.
 Vihdoin kun pääset untenmaille, tunnet kuinka puhelin alkaa väristä herätyksen merkiksi. Hitto, aamu.

Kuulostaako tutulta? 

Niin mullekkin. Nykyään mä en oikeestaan edes vaivaudu meneen sänkyyn pyöriin, turhauttaa. Kaikki tämä kärsimys, jos kerran meet puolenyön jälkeen nukkumaan  tai vapaapäivänä nukut vähän pidempään. Mäkin kun teen sekä aamua, että iltaa niin rytmi ei voi olla sama ja mun kroppa, saatika pää ei vissiin kestä.
  Turhauttaa olla kokoajan niin väsyny ettei jaksa tehdä mitään, mutta ei osaa nukkua. Ei pysty nukkuun. Vihaan tätä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !