torstai 31. lokakuuta 2013

Follow Me

Tulin vinkkaan pari kanavaa, josta mua voi seurata !

Eli INSTAGRAMissa nimimerkillä superempo
Sekä I Know You Love It löytyy myös Bloglovinista TÄÄLTÄ

Kiirettä taas pitää ja mitään kuvamatskua ei oo niin palataan someday ! :)

maanantai 28. lokakuuta 2013

Lauantaita

Smoikkamoi ! 

Mä vietin viikonloppuni vähän "irti arjesta" tyylillä, poisluettuna lauantain aamuvuoro. 
Lauantaina mä siis starttasin autoni kohti keskustaa, kunhan sain selätettyä kriisin. Mulla oli nimittäin rumapäivä, mikä välittyy kuvistakin kun en vaan näytä yhtään itseltäni, mistä johtuen asukuvatkin nyt on vähän mitä on, mutta kuvatonta postausta en viitsinyt edes yrittää tehdä. 
Keskustasta mä hain lempparitytsyni töistä ja suunnattiin syömisen kautta leffaan katsomaan tämän Dome Karukosken ohjaaman Leijonasydämen, ja vitsit. Yks parhaista suomalaisista leffoista kyllä minkä mä oon nähnyt ! Eli jos ette oo käyneet katsomassa, niin käykää ihmeessä, on kyllä ehdottomasti leffalipun arvonen.





Päälleni mä arvoin legginssit ja pitkän villapaidan, tuttu ja turvallinen syyslook !


 Panostin tällä kertaa vähän tähän ulkovaate-osioon (kengät ois aina voinu putsata) ja somistauduin ihanaan punaiseen takkiini ja kurakelien luottokenkiin - maihareihin.

Monelle nuo perus maiharit on ihan ehdoton nono - liian maskuliiniset, ja jopa epämukavat teräskärjen ansiosta, mutta mä koen ne niiiiiiin mun jutuks ! Kiitti vaan veli♥

Sokoksen ihanasta kahvilasta noudettu Latte, nomnom. 



Mun ilta jatkui hauskoissa merkeissä humalaisia ihmisiä kuskaillessa ja sunnuntaina otettiin suunnaksi ihanien heppaystävien kanssa Ypäjä ja mentiin moikkaan työtoveriani. Juttua ja lätistävää taas riitti, suurkiitos vielä ! 

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Onnellisuus

Onnellisuus on sitä, ettei vituta ihan joka päivä. Toi lause sopi muhunkin vielä jonkin aikaa sitten. Aika masentavaa, eikö? 


Mä aloin eilen miettimään vähän elämää ja sitä, mikä tekee mut onnelliseks, miks mä oon onnellinen ja mitä se onnellisuus loppujen lopuks edes on? Viimeseen kysymykseen mä en osaa vastata. Mulle onnellisuus on sitä, että fiilis on kevyt ja jaksaa hymyillä. Tälläkin hetkellä, mä istun juomassa aamukahvia, vieressä on pari palaa lempparisuklaata ja kisut molemmissa kainaloissa, kaiuttimissa pauhaa vanhat fiilistelybiisit ja jalkoja lämmittää lemppari villasukat. Ulkona on märkää, kylmää, synkkää, harmaata ja tyhjää. Silti mä hymyilen ja tunnen elämän pienet ilot. Kaiken jälkeen niistä  on oppinu nauttiin.


Mikä mut tekee onnelliseks? Käytännössä ihan mikä tahansa. Mun elämän isot linjat on kunnossa, mulla on oma kiva koti, maailman höpsöimmät kisut, samat vanhat ystävät, jotka on kulkenu mun vierellä jo vuosia, uudet toverit jotka jaksaa yllättää ja naurattaa, parhaat ja tukevimmat vanhemmat mitä mä voin koskaan ikinä kuvitella, suurin kiitos niille kun ovat jaksaneet mua vaikka oon tehny niiden elämästä melkein helvettiä, maailman tärkein isoveli, mun työnantaja on ymmärtäväisin ja joustavin mistä kukaan ei voi kun uneksia, saan tehdä sitä mitä mä haluan, missä mä oon jopa hyväkin ja mitä mä haluan tehdä. Mulla on jopa sitä rahaakin, että mä pärjään ja välillä saan vähän tehdä jotain kivaa ja tuhlata vaan itseeni. Kaiken kruunaa tietenkin poni, joka pelkällä olemuksellaan saa mut nauraan.

 Koska mun elämässä asiat on hyvin, mä voin ottaa siitä kaiken ilon irti ja olla onnellinen vaikkapa nyt tosta suklaalevystäni. Ja mä oonkin. Mut tekee onnelliseks jopa se, että joku hymyilee kadulla, koska sekin on onnellinen. Mä voin hymyillä tunnin putkeen katsellessani kun mun kissat nukkuu. Mulla on niin levollinen ja rauhallinen olo, että mä voin hymyillä jopa vaan itsekseni.


Miks mä oon onnellinen? Mä oon käyny läpi niin paljon ihan silkkaa paskaa, mä oon ollu ite hirveä ihminen niin monia kohtaan, että nyt kun oon osannu järjestää asiani oikein ja saanu vielä aika hyvät kortit tähän elämän peliin, niin mä en ymmärrä miks mä en olis onnellinen. Mulla on kaikki hyvin.



 Olkaa tekin onnellisia siitä, mitä teille annetaan. Älkää jääkö valittaan turhista pienistä asioista, vaan tehkää niiden eteen jotain. Huomaatte pian itsekin, että kun muutatte asioita, saatte siitä hyvän olon. Ja kun itsellä on hyvä olla, on hyvä olla myös muiden ihmisten kanssa. Sen mä oon oppinut kantapään kautta, ja siks mä oon halunnut hoitaa elämäni järjestykseen.


Postauksen siivitti hymykuvat, joihin kaikkiin on syynsä miksi mä oon hymyillyt. Hymyilkää tekin, aina löytyy joku syy hymyyn.







tiistai 15. lokakuuta 2013

Ikävä

Ehkä vähän henkilökohtasempaa tekstiä, mutta mä koen, että mä saan tehdä niin. 
Multa on lähtenyt tän maan päältä ystävää toisensa perään, kaveria kaverin jälkeen ja lukematon määrä tuttuja ihmisiä. Mä otan jokaisen ihmisen pois lähdön tosi vahvasti, tärkeiden ihmisten kohdalla mä saatan olla parikin viikkoo täysin eristäytyneenä ja itee saman verran, mitä mä itken vuoden aikana. 

Tällä kertaa mä puhun ihmisestä, jonka sydän oli puhdasta kultaa. Ihmisestä, joka oli aina niin ilonen, avoin, ystävällinen ja semmonen päivän säde. Mä en oo koskaan elämässäni tavannu yhtä hyvää jätkää, en ikinä. Ihmisestä, joka me menetettiin päivälleen 2 vuotta sitten. 

En pysty ees muisteleen tilannetta, kun mun puhelin soi ensimmäisen kerran tämän asian tiimoilta. Mä vaan nauroin, että nyt on paska läppä ja jatkoin uniani. Seuraavana päivänä sain useamman puhelun ja tekstiviestin, kys. ystävän facebook täyttyi lepää rauhassa - viesteistä ja mä en uskonu sitä edelleenkään. Koitti hautajaiset, mä seisoin duunipaikan pihassa sillä hetkellä, mä en edes harkinnut meneväni paikalle, ei musta olis ikinä ollu siihen. Mulle iski niin järkyttävä henkinen paha olo, että mä lösähdin maahan ja itkin. Sillon mulle vasta iski todellisuus, että hän on oikeesti poissa. Koko meidän käpykylä oli tosi vaimeena, tää ihminen oli vaan niin uskomaton, että se kosketti kaikkia. 

aina sydämessä, ikävä joka ei koskaan hellitä ♥


"Loppujen lopuksi, kun menetät jonkun, ei yksikään kynttilä tai rukous poista sitä tosiasiaa, että ainoa asia, mikä sinulla on jäljellä, on tyhjä paikka sydämessäsi siinä kohtaa mikä ennen kuului välittämällesi ihmiselle."

Nuku rauhassa ystävä, mun maamyyrä♥

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Uusia asukokemuksia

Moikkelismoi ! 

Huhhuh, mä oon niin hukkunu duuneihini ja koulujuttuihin ja yrittänyt vielä keretä reenaan ja tapaamaan ihmisiä pyhittäen silti nukkumiseen aikaa niin blogi on totaalisesti jäänyt. 

Jokatapauksessa, nää kuvat on jostain viime viikolta, mahdollisesti perjantailta. Löysin kaappini pohjalta neuleen/neulemekon/mikä onkaan ja tajusin, etten oo sitä koskaan käyttäny. Mun etuhiukset on ekaa kertaa ikinä näin pitkät, että ne menee ponnarille niin päätin kokeilla tommosta vähän siistimpää asua, josko tää oliskin se mun juttu, mutta ei.. Eiei. Tukasta tykkäsin oikeestaan kyllä noin ja samoin toi mekko oli yllättävän kiva, kun siihen yhdistin punaisen pitkän neuletakin ja ulkovarusteeksi mustat tennarit, punaisen pitkän parkan sekä suuren kaulahuivin. 




Kuvat tuo neule päällä oli niin jäätävän huonolaatusia kun suodatin niitä niin ne jäi nyt pois.


Mekko kirppikseltä