perjantai 31. tammikuuta 2014

Instagram kurkistus

Tämän kuun viimeisiä hetkiä viedään ja mä (vihdoin) opin tekemään tietokoneella kollaasin ja ajattelin myös alkaa selailemaan aina näin kuun lopussa instagram-kuvia ja väkertää tänne tässä muodossa vähän kuukauden kuulumisia, koska muuten oon tosi vähän nyt tehnyt kuulumispostauksia ja luultavastikaan en tee myöskään jatkossa hirveämmin enään.

Uudenvuoden lookki // #perfect // Ensimmäinen somessa julkaistu kuva inkistä // Hengailua kisurääpiön kanssa

 Ponin kanssa menossa aamulenksulle // Pikkumyy // Videoo kuvatessa eksyin aiheesta // Unettomien öiden lopputulos

 Piiiitkästä aikaa aamulenkillä ! Oli mahtavaa // Leimahuoraus // Menossa ninjaileen // Darra

#perfect // Silmä solmussa tiistaina // Mun tytsy♥

Pari kuvaa jouduin jättämään välistä, koska oon hävittänyt ne puhelimestani.. Yllättäen.

Toivottavasti teillä oli kiva tammikuu ja loistavaa helmikuuta kaikille ! :)

torstai 30. tammikuuta 2014

Ystävä

Heissulihei ! Mun ystäväni Emmi oli luonani tämän viikon niin en kuluttanut vähäistä yhteistä aikaa bloggaamiseen. 

Hain neidin sunnuntai-iltana rautatieasemalta ja ilta meni vaan jutellessa ja kuulumisia päivittäessä.
Maanantaina oltiin vaan päivä chillisti ja illalla mulla oli työvuoro ja Emmi tuli ratsastamaan mun tunnille ja nuuhkimaan vähän talli-ilmaa muutenkin. 

Tiistaina ohjelmassa oli päivällä ratsastusta ja tallintekoa ja illemmalla mentiin mun äidin luokse syömään fondueta ja maistelemaan vähän viintä. Ilta jatkui molempien (luonnollisesti) ensimmäiseen kertaan Tampereen Fat Ladyn sikatiistailla ! Oli melko hassu ilta ja hassu paikka, en oikeen tykännyt kun mihinkään ei mahtunut istumaan, halvoilla hinnoilla ei ollu mitään mun lempparijuomaa, tanssilattialla ei mahtunut hengittään eikä käsiään päässy pesemään kun tyttöjen piti aina meikata siinä. Hohhoi, oon liian tottunu pubeihin :D 










Keskiviikko meni leffaa katsellessa, juorutessa ja hehe syödessä. Oon turvonnut taas niin palloksi, että ens viikolla taidan pitää elämäni ekan paaston, jotta saan tän hiton viina ja roskaruokapöhötyksen pois !

Tänään käytiin vaan maastoilemassa ja sitten Emmi menikin jo pois. :(


Kaikenkaikkiaan kivat ja aivan liian nopeesti menneet 4päivää takana, toivottavasti näemme taas pian ! :)

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

My Cats

Moikkis !
Mulle iski taas päivitysvimma, mutta ei oo uusia kuvia tullu napsittua tai kuvattua ees mitään tarkotuksella, eikä mun aivot tänään toimi mihinkään kehittävään, joten tutustutaan mun rääpiöihin. :)

Saatiin toissakesänä idea, että otetaan kisuvauva.  Ja hetki tämän jälkeen oltiinkin jo tienpäällä menossa katsomaan yhtä pentuetta, ajatuksena ottaa yksi kisu ja mähän sen halusin tietysti valita.
Pentueessa oli 4 rääpälettä, joista 2 oli jo varattu, mikä ei haitannut mua ollenkaan. Heti kun näin tämän pienen, eksyneen näköisen rääpälen liikavarpaiden ja liian pitkien takajalkojensa kanssa, mä olin varma. 




Allaolevan neidin kiipeillessä Jessen sylissä, Jesse tykästyikin väärään valintaan ja kotona tapeltiinkin asiasta monet kerrat. Hirpula oli hylkiö, muut sai ensin ruuat ja hän viimeisenä, eikä kukaan ottanut sitä mukaan telmimään. No loppujen lopuksi heinäkuussa 2012 meidän ovelle ilmestyi nämä kaksi palluraa.


ruokakupit oli joskus isompia kun nasuset.
 Korvia raastavat ensimmäiset kuukaudet saivat alkaa. Yksiö ja kaksi rääpälettä ei oo mikään ihana yhdistelmä... Päivisin nappulat nukkui, mutta öisin alko semmonen ralli, että hyi. Tutustuin korvatulppiin ja opin nukkumaan.
Muistan silti elävästi, kun muutettiin isompaan kotiin ja sai makuuhuoneen oven kiinni kun meni nukkuun !! Parasta.

rusakko♥

sipuli ei tajuu Jujua




Jossain kohtaa ne sitten kasvoi. Nyt ne on tommosia lihavia lepposia ja nukkuvat yönsä mun vieressä.
Pasi sai hiljattain toisen nimen ja on nyt Pasi Antero. :3 Tsipali nyt on vaan Tsipali, en tosin oo vielä keksinyt miten se kirjotettais. Miks kissoja pitää edes nimetä?



Vaikka mun hermot välillä onkin aika riekaleina, niin onhan noi nyt ihan kivoja silti. Yleensä.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Christmas Is Back : Tattoo !

Hyvää aamua kaikki ! 
Yleensä en päivitä peräkkäisinä päivinä, mutta näyttää tulevan vähän kiireitä taas loppuviikoksi ja ensi viikolla myös oon aika paljon kiinni muissa jutuissa ja postauksia on tekemättä useampi.  

Tässäpä siis kallein mun lahjoista, viime postaus toivottavasti selkeytti teille mun ja ponin kavioliittoa sen verran, että mun ei tarvitse leimaa itsessään juuri selittää. Ponillahan siis on jalkavamman takia rengaskengät (munakengät), ja koska hevoset on muutenkin mun elämäntapa, niin mikäpä sen parempi ensileima, kun se hevosenkenkä ripauksella muistoa Hesestä. 

idea

paperilla
juuri tehtynä
Kyllä, se sattui. Lähinnä vain tuo alareuna lähimpänä selkärankaa, vähän yläreuna kun tuli luunpäälle, sekä kun väriteltiin valkoisella noita yksityiskohtia. Melko siedettävä silti, ei jääny kyllä minkäänlaista kipukammoa, vaikka mun kipukynnys on olematon. 

2 viikkoa oton jälkeen 

 Kooltaan se ei siis oo iso, mutta sopii mun hartialle aika kivasti, ja on riittävän selkeä.

eilen
MG-Galleria Kangasalla sai toimia mun mestana, ja nappiin meni mun valinta ! Hinta oli erittäinkin kohtuullinen, pidettiin useampi tauko ja työn jälki aivan loistavaa. Maaliskuuta odotellessa... ;)

Tykkäättekö? =) Tai ei sillä väliä, mää tykkään teidänkin puolesta..

tiistai 21. tammikuuta 2014

My Little Pony

Hola ! 

Ompas taas ollut haastavaa löytää aikaa kunnon päivittelylle, ja otaksuin tässä postauksessa kuitenkin kestävän niin viivästytin ajankohtaan kun oikeasti ehdin istua alas, selata kuvat, ladata videot, muokata ne, miettiä mitä kirjoitan ja lopuksi vielä toteuttaa tämä postaus. Täältä pesee siis kattava kuvaus ponskista ja meidän yhteiselosta. Kuvat on suht aika järjestyksessä (ehkä), kiinnittäkää huomiota etenkin raviliikkeeseen ja ponin lihaksistoon, älkää mun kamaloituneeseen istuntaan. 

kesä '10
Meidän yhteiselo lähti siis talvella '07, kun ponski pamahti meidän ratsastuskouluun työskentelemään. Se oli tullessaan niin äksy, että mä en pienenä heppatyttönä uskaltanyt laittaa sitä kuntoon ollenkaan, vaan äiti oli mukana aina. Olin mennyt ponilla tunnilla kerran ennen tuota talvea, syksynä sitä ennen jolloin se koitti nakata mut puuhun. Hyvä lähtötilanne, eikö?

kevät '11
 Jotenkin mä tykästyin silti ponskiin ja aloin vakituisesti ratsastamaan sillä tunneilla ja pikkuhiljaa aloin jo uskaltamaan itse laittaa sitä kuntoon. Ratsastaahan mä en sillä osannut, se oli liian hankala ja iso mulle vielä, mutta pikkuhiljaa sekin asia korjaantui.

Talvi '11-'12
 Mä pidin taukoa ratsastuskoulusta joskus '08-'09, kun mulla oli paljon muita poneja ratsastuksessa. Menin kuitenkin TET-viikoille samaan ratsastuskouluun ja sain mennä taas Hesellä. '09 palasin takasin tunneille ja meidän yhteiselo lähti sujumaan, kun olin vähän kasvanut ja oppinut.

Ensin sain ponin kulkemaan hienosti tasan loppuraveissa, jonka jälkeen pikkuhiljaa käynnissä ja laukassa. Ravityöskentelyn sujumiseen meni vielä pari vuotta, eikä se suju vieläkään ;)
Talvi '12
Ensimmäiseen työharjoitteluuni mä lähdin alkuvuonna '11 samaiseen ratsastuskouluun. Työtehtäväkseni sain Hesen hoidon ja liikutuksen, ja olin maailman onnellisin tyttö. Sen kevään aikana käytiin ekoja pikkukisojamme tallilla, kehityttiin yhdessä ja myös erikseen, sekä aloin huomaamaan meidän välillä kummallisen luotaamuksen ja yhteyden, pikkuhiljaa.

Talvi '12
 Kävin koko seuraavan kesän tallilla avustamassa ja ratsastamassa poniinilla, syksyllä jatkoin taasen harjoittelussa. Ponia alkoi vaivaamaan lihaksisto, sekä jalka aloi oireilla ja ensimmäinen sairasloma sai alkaa. Poni sairasteli enemmän ja vähemmän syksy '11- kevät '12, jonka välin mä sinnikkäästi talutin, kävelin selästä, taivuttelin, hieroin, venyttelin, kylmäsin jalkaa, kevyesti välillä otin muitakin askellajeja, kävelytin taas ja tää oli ehkä se aika, joka sai mut viimestään ymmärtään tota hevosta. Sillä on niin omanlaisensa superpersoona, omat ilmeet, eleet, mielipiteet ja tahto, että sitä on vaikeeta ymmärtää.
Mä koen ymmärtäväni, ja meillä on aika erityinen side toisiimme. Tää Jääräpää isolla jiillä, taipuu mun tahtoon aivan erilailla kuin muiden ja tekee mun vuokseni asioita, mitä se ei tee kenenkään muun eteen.

kevät '12
 Alkukeväällä '12, oli taas hyvä pätkä terveyden puolesta ja päästiin vähän maastoesteilemään. Melko pian kuitenkin alkoi ontuminen ja lihasjumit ja tällä kertaa paiskattiin poni koppiin ja klinikalle testeihin. Kotiin tultiin melko musertavan tiedon kera, mutta toiveikkaina. Sen kesän poni lähinnä lomaili ja ravasi lääkärissä ja minä uskollisesti kävelytin.
kevät '12
Syksyllä '12 vaivat alkoivat poistumaan ja pikkuhiljaa saatiin palata takasin reeneihin. Muistan, kun vähän ennen joulua saatiin lupa ensimmäisille pikkuhypyille ja poni ei meinannut uskoo, kun käänsin sen kohti ristikkoa, että saa hypätä. Reppana jäi pomppiin onnesta vain paikalleen, ja sen todellakin sai kammeta siitä ristikosta yli :D Pöljä. 
Talvi '13

Siitä lähtien ollaan selvitty vain parilla kevyellä jaksolla, ja nykyään hypitään jo esteratoja ja pyöritään kisakentillä. 
Me alettiin edistymään ton sairasloman jälkeen melkosta tahtia, sekä minä, että hevonen alkoi löytää vanhoja liikkeitään takaisin. Kesällä '13 alotettiin ensimmäinen yhteinen kilpailukausi, ja viime viikonloppuna alotettiin tämän vuoden kausi. 

Talvi '13
Talvisin kahlaillaan hangessa, jotta liike kasvaisi ja se todellakin näkyy keväisin.
Kevät '13
 Ylläoleva video keväältä '13, kotikisat, 80cm ja meidän ensimmäinen yhteinen ruusuke!

Kesä '13
 Poni on siis oikealta nimeltään edelleenkin Sidnejs II, edellisessä elämässään ulkomailla kilpaillut kansallista esteillä, vaativaa koulussa, sekä Suomessa vähän kenttää. Monitoimiponi, joka nykyisin taipuilee kouluradoilla, pikkuhiljaa sekä toimii myös loistavasti eskadroonan sotaratsuna, ylittäen jopa palavat tulirenkaat, sekä sietää miekkailua selässään. Väriltään hän on punarautias, sukat takasissa ja läsi päässä.
Iältään hän on 14vuotta tänä vuonna ja ruuna. Sen omistaa mun työnantaja, joka on niin huippu, että on luottanut ja antanut tämmösen helmen mun käsiini. :)

Kesä '13
Ratsastaa poni on aika hankala, koska se on samalla herkkä ja kuuro, kova ja pehmee, vastaanottava ja paskaa haistattava. Sitä pitää kehua ja motivoida, mutta myös pakottaa ja vaatia. Sitä ei myöskään saa pakotettua, jos sitä ei miellytä pyydetty asia, vaan se saattaa vetää liinat kiinni keskelle kenttää ja jäädä siihen. Mun kanssa se ei pelleile, koska se haluaa omalla tavallaan miellyttää mua, koska oon sen ainut kaveri. Paitsi hänen poikaystävä tietysti. Kyllä, ponini on myös homo. 
Kesä '13




 Ekat kankireenit viime kesältä.

<3 Syksy '13
 Mä oon vakuuttunut, että mun elämäni hevonen on tässä. Etten mä tuu koskaan löytään ketään samanverosta, ketään joka merkitsis mulle näin paljon.

Pari viikkoa sitten kuvattu pieni pätkänen.

torstai 16. tammikuuta 2014

Christmas is back : Shirts

Vihdoin viimeisiä viedään ! No okei, toisiks viimenen, mutta viimenen on helppo ja simppeli tehdä onneksi, kunhan saan jonkun näppäseen pari kuvaa vielä. 

Miksi paitoja on niin kiva ostaa? Mä kannan aina eniten paitoja ostoksilta kotiin, niin myös tietenkin nytkin. Vihaan edelleen kuvata mustia vaatteita, niin laatu nyt taas on mitä on. 
Pidempiä pälättämättä, tiedätte miten homma menee ! 

TOPIT / emp.fi 


PERUSTOPIT / GinaTricot


NIITTIPITSITOPPI/ kirpputori




T-PAIDAT/ emp.fi




 PITKÄHIHAISET/ emp.fi



VeroModa

KAULUSPAIDAT/ VeroModa

Seppälä


HUPPARI/emp.fi



NEULE/ GinaTricot

 H&M

taas tämä samainen
Huhhuijaa, olipas siinä kuvattavaa ja muokattavaa ja vähän muistettavaakin.
Natsasko teidän silmiin mikään? :)